Käytyäni vertaistukiryhmässä tänään olo on paljon rauhallisempi kuin vielä aamulla. Pitää vain uskoa siihen että pohjimmiltani haluan toipua, ja että ryhmä antaa siihen eväät. Puhuin myös ryhmässä J:stä, ja sain neuvoksi antaa aikaa ja välimatkaa - jos hän oikeasti välittää minusta, hän tulee takaisin. Jos ei, niin en olisi häntä väkisin saanut luokseni vaikka olisin mitä tehnyt.
Tämä päivä oli muutenkin vähän hassu ja lisäsi jälleen hämmennystäni J:tä kohtaan. Kävelin aamulla sateessa töihin ja kirosin häntä mielessäni, koska panetti aivan helvetisti ja eilisillan nihkeä vastaus seksipyyntööni oli vielä tuoreena muistissani. Kun pääsin töihin, tarkistin ensimmäisenä pikaviestimen - voi helvetti, J on jo töissä ja matka keittiöön hakemaan aamupalaa kulkee hänen työpöytänsä ohi. Noh, ei muuta kuin pää pystyyn ja kylmä ilme kasvoille. Keittiöstä tullessani vilkaisin vaivihkaa J:n suuntaan, mutta hän oli onneksi niin uppoutunut johonkin ettei huomannut minua.
Lounasaikaan olin uppoutunut jo omiin töihini, kun kuulin tutut askeleet - hassua, miten toimiston 100 työntekijän joukosta osaan tunnistaa ne yhdet, vaikka niissä ei ole mitään erikoista sinänsä. En kääntynyt ympäri, koska näin vieressäni olevan ikkunan heijastuksesta J:n seisovan takanani. "Roxy, lähdetkö lounaalle?" hän kysyi pehmeästi, arkipäiväisesti. Sisälläni kihisi - eikö hän tajunnut että olin vihainen hänelle? Halusiko hän tahallaan tehdä kiusaa minulle, kiusata jo äärimmilleen paisunutta panetustani? Käännyin hitaasti ympäri, tarkoituksenani näyttää ärsyyntyneeltä - mutta paha oloni suli siihen paikkaan kun kohtasin jälleen hänen katseensa, tuo vihreiden silmien aseistariisuva koiranpentukatse. Voi helvetti sinun kanssasi, J. "Joo, mennään vaan" kuulin itseni sanovan ennen kuin ehdin oikeasti edes miettiä oliko tämä hyvä idea.
Luulin että lounaalle olisi tulossa isompikin porukka - J on ollut hyvin tarkka siitä ettei kukaan työpaikalla alkaisi epäillä mitään - mutta yllätyin kun olimmekin kahdestaan. En vieläkään osaa olla J:n lähellä kasuaalisti - kiinnostukseni häntä kohtaan kun on puhtaasti pakkomielteisen seksuaalista. Voin kertoa tämän päivän kokemuksella että on todella tuskaista yrittää ylläpitää tavanomaista, kevyttä lounaskeskustelua kun sinua vastapäätä istuva mies saa silkalla läsnäolollaan aivan järkyttävän panetuksen aikaiseksi. J puhui viikonlopun menoistaan, ja minä istun siinä, katson häntä, enkä kykene olemaan miettimättä kuinka haluaisin juuri nyt ryömiä pöydän alle, avata hänen farkkunsa ja ottaa häneltä suihin - siinä, keskellä täyttä lounasravintolaa. Se on oikeasti aika hirveä tunne, se himo on niin ylitsevuotava että se aiheuttaa miltei fyysistä pahoinvointia. Selvisin kuitenkin lounaasta kunnialla, ja loppupäivä menikin keskinäisen hiljaisuuden merkeissä.
Tämän illan olen kuluttanut selaamalla kaikkia niitä treffisivustoja joille olen jättänyt hakuilmoituksia. Sainkin torstaille sovittua ensitapaamisen yhden söpön tyypin kanssa joka myöskin etsii vakituista seksisuhdetta, ja sinänsä tilanne olisi minulle ideaali, mutta kierolla tavalla osa minusta ajattelee että jotenkin petän J:tä. Sanoin kyllä treffikumppanille että ekoilla kerroilla kumipakko ja jos homma toimii (ja molemmat haluavat lisää) niin sitten testeihin ja kumit pois. Pitäisikö kertoa J:lle että sori, panen myös muita ilman kumia? Pelkkään sanaanhan en luota vaan haluan oikeasti nähdä uudelta tyypiltä mustaa valkoisella niistä testituloksista. Toisaalta, J:n kanssakin luovuimme kumeista heti toisella tapaamisella vaikka ei ollut takeita mistään. Addiktio tekee myös ehkäisyidiootiksi, senkin myönnän. Toisaalta, J sanoi ettei hän ole koskaan ennen minua harrastanut seksiä ilman kondomia, mutta jostain syystä hän tuntui luottavan minuun täysin. Itsehän olin juuri ollut kolme vuotta suhteessa saman tyypin kanssa, joten oma tautiriskini oli suht minimaalinen. Nooh, vittu. Kyllä ne testit tulee ottaa, ihan koko peruspatteri - klamydia, HIV, tippuri, kuppa. Herpestä ja visvasyyliä ei pysty toteamaan kuin ulkoisesti, koska molempien kohdalla varsinainen aiheuttava virus (HPV ja herpes simplex) löytyy suurimmalta osalta väestöstä uinuvana. Pakko mennä sukupuolitautien polille koska se on ainoa paikka missä ei kysellä eikä syyllistetä.
Kaiken järjen mukaanhan uusien tyyppien vetäminen tähän addiktioon on paskin mahdollinen veto, mutta... välillä tuntuu että ne aivot ovat pillussa eivätkä korvien välissä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti